Katse oikealle!

Tein tommosen kyselyn ja toivon jokaisen vastaavan siihen : ) Teijänvuoro sanoa mielipiteitänne. En tiedä tuleeko siitä liian sekava jos alan tekee molempia vai toisiko se vaan kivaa vaihtelua? Te saatte päättää!
Ja ton idea olis se että jos mun elämässä tapahtuu jotain oikeesti merkittävää tai kertomisen arvosta niin sillon kirjoittaisin siitä. Enkä siitä että mitä oli päällä, mitä söin jne.
Siitä vaan hiireä jomman kumman ympyrän päälleja sit vaan klikkaus : )
Kiitos jo etukäteen!

Rauhallista maastoilua

Käväisin tänään taas tallilla ratsastelemassa Keteriä ja taas meni tosi hyvin : ) Mulla oli sama kaverikin taas matkassa ja mentiin semmonen joku 30- 45 minuutin maasto. Ravailtiin kaks kertaa ja laukattiin kerran semmonen ihan lyhyt pätkä. En viittiny Keterillä sit enään mennäkkään mitään lujempaa ku mentiin eilen niin paljon kentällä, niin tänään oli vähän tämmönen palautumis päivä. Sit oon yrittäny opettaa Keterille yhtä temppua jo jonkin aikaa, mutta en vielä aijo paljastaa että mitä, koska haluan sit näyttää sen joko kuvana tai videolla, kun se osaa sen hyvin ; ) Tänään se kyllä osas sen kerran, mutta tais kyllä unohtaa sen samantien : D. Huomenna on sunnuntai ja mua harmittaa tosi paljon ku en pääse tallilla, koska mun pitää lukee psykologian kokeeseen, mutta ainakin nyt alustavien suunnitelmien mukaan pääsisin tiistaina taas ratsastelemaan : )
Laitan nyt muutaman kuvan piristykseksi tähän postaukseen, tosin nää ei oo tältä päivältä, koska en saanut tänään otettua mitään järkeviä kuvia : D

Lumi suli katolta ja se näytti itseasiassa tosi hienolta : )

Keterillä on semmonen hauska tapa että se imee kättä : D

Vähän niinku jotain tikkaria. Se pyörittelee nyrkkiä suussa

ja vähän sillee koittaa hampaillaan, mutta se ei pure : D

Toi tuntuu kyl välillä tosi pelottavalta, mutta se ei ole vielä

kertaakaan purru mua! : )

<3

Kuvia ja kertomuksia

Ahhh... oon vieläkin ihan sulaa tästä tallipäivästä.... Keter onnistu olemaan jotenkin niin täydellinen tänään, että hetken jo luulin että se oli sairas. Noo mutta kerron enemmän mun tarinoita seuraavien kuvien perusteella:

Tässä ensimmäinen saavutukseni : D Eli tilasin ifolorilta muutaman kuvan ja sain tollasen aikaan mun hyllyn sivuun. Rakastan tosi paljon tota ylhäällä vasemmalla olevaa kuvaa mutta en itse voi ottaa kunniaa, sillä kaverini on sen kuvannut.Kuten myös tuon vasemman puoleisen kuvan.

Sit sain kans mun työpöydälle musta ja keteristä kuvan : )

Sain myös laitettuu keterin jouhuia kuvan viereen ja tosta

tuli kyllä aika kiva, vaikka itse sanonkin : )

Tää kuva on otettu tänään....

Herra oli kyllä niin mutainen että huhhuh...

Tän päivän huonoin juttu on tää. Mutta tää ei oo niin paha miltä näyttää.

koska iho ei ollu menny yhtään rikki, vaan toi karva oli lähteny ja ihon

pinnalla oli semmosta nestettä. Toi kohta ei ollu myöskään yhtään turvonnu, 

joten itseasiassa toi ei ollukaan sit mikään sen vakavampi vamma. Ei tosin

yhtään tiedetä mistä toi on tullu, mut epäiltiin että niillä on ollu jotain tappeluita

laumassa, sillä Keterin laitumelle tuli yks tallin suokkitamma, niin ehkä niillä oli 

ollu jotain asioita selvittämättä. Totesin kans samalla kun puhdistin tota haavaa et

musta ei eikinä tulis lääkäriä. Keter seiso ihan paikoillaan eikä sitä näyttäny yhtään

häiritsevän tää iso haava sen jalassa, saati sitten ku puhdistin sitä, mutta ite olin sensijaan

kokoajan omatunnon tuskissa ja mua "sattu" aina ku koskin tohon haavaan : D

tukkaki harjattiin : )

Tässä kutakuinkin lopputulos. Pään harjasin vielä tän jälkeen ja otin vähän

kans pölyharjalla vielä hevosen läpi : )

Tän kaiken jälkeen laitoin Keterille satulan ja suitset ja sit lähdettin mun kaverin kanssa maastoon. Se meni omalla hevosellaan ja mä keterillä. Rauhallinen noin 20 minuuttin käynti reissu maastossa, jonka jälkeen menin vielä hetken kentällä ja Keter meni taas kuin unelma. Se totteli kaikki pienetkin pidätykset ja vaikutti todella tyytyväiseltä : )  ( Niin ja siis kerron tähän vielä että se haava ei vaikuttanu onneks mitenkään Keterin kävelyyn vaan se meni ihan puhtaasti kaikissa askellajeissa, vaikka se haava näyttikin tosi häijyltä).

Lopuksi vielä tallin susikoira Coda? Kait... Ei niitä meinaa enään tunnistaa

toisistaan. Ne on kyllä Sacran kanssa niin saman näköisiä.

Uusi kone = mahdollisuus kirjoittaa

Eli mun vanha kone oli todella hidas ja tein ton "11 kysymystä" -postauksen sillä ja se vei peräti kaksi tuntia, joten eiköhän se jo kerro että miksi en ole nyt hetkeen tehnyt näitä postauksia : D Mutta nyt sain mun veljen vanhan koneen, joka on kyllä 1000x nopeempi ku toi mun vanha joten postaustenkin kirjoittaminen onnistuu nyt paljon nopeemmin.
Voisin tässä nyt kertoa että kaksi viikkoa sitten ( eli viikko 45) olin tallilla taas yötä kahden kaverin kanssa. Saatiin toisen kaverin kanssa oikein älynväläys yöllä, ku huomattiin että meidän toinen kaveri oli jo nukahtanut niin päätettiin sitten piirtää tussilla sen naamaan viikset, epämääräisiä viivoja sekä teksi "huomenta". Oli vaan tosi vaikee olla nauramatta, mutta kyllä se kaikki oli sen arvosta. Harmittavin juttu oli vaan se että melkein kaikki oli aamulla poissa. Tussi ei ollun permanentti, joten lähes kaikki meidän taiteelliset piirrustukset oli poissa. Joitakin haaleita viivoja oli ohimon kohdalle jäänyt ja se kaveri huomaskin ne jo sit päivällä, mutta osas kyllä nauraa asialle : D
Nyt viime viikonloppuna en päässyt kuin lauantaina tallillle. Menin Keterin kanssa pellolla ja Kotel sai tulla vapaana vieressä ja tää samainen  kaveri kenen naamaan oltiin piirretty ne viikset oli omalla hevosellaan kans seurana. Kotel nyt löysi taas omia hienoja reittejään, ja Keter tuli taas vähän hermostuneeks... Onneks kaikki pysy kuitenkin hallinnassa ja pääsin pellolla ravailemaan sen kanssa, että saatiin vähän energiaa pois : ).
Nyt mulla alkaa koeviikko mikä tietää lukemista, lukemista ja lukemista joten pääsen tallille vasta perjantaina.  Kuviakaan en tähän postaukseen nyt saa koska en oo vielä ehtinyt ladata/ siirtää tähän koneelle mitään, mutta toivotaan että ens postaukseen tulis jo edes muutama kuva.

11 maailmaa mullistavaa kysymystä.

This little award is all about discovering new blogs and helping those with less than 200 followers to get rocignized. 

 

1.Each person tagged must post 11 things about themselves.

2.They must also answer the 11 questions the 'tagger' has set for them.

3.They must create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag.

4.They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post.

5.These lucky bloggers must be told.

6.There's no tag backs.

Kiitos Linda haasteesta : ))

1. 11 asiaa minusta

1. Oon itseasiassa aika sosiaalinen ihminen.
2. Tykkään salaa tosi paljon pehmoleluista : D Niilä on vaan niin paljon tunnearvoa.
3. En oo vielä ikinä värjänny mun hiuksia
4. Täytän ensvuoden toukokuussa 18 
5. Säästelen kokoajan rahaa autokorttiin, tosin tuloksitta : D 
6. Mun lempiväri on sininen
7. Oon surkea englannissa 
8. Oon todella positiivinen ihminen ja välillä ehkä jopa liiankin. 
9. Mussa on jo pienestä pitäen ollu vähän poikamaisia piirteitä. . 
10. Mun suurin heikkous on suklaa (ja karkki ylipäätään)
11. Tykkään valokuvaamisesta : ). 



Lindan kysymykset:
1. Mitä meinaat tehdä isona? Tällä hetkellä suunnitelmissa olis lukea opettajaks lukion jälkeen.
2. Mikä on unelmasi jonka voisit joskus toteuttaa? Muuttaa edes hetkeks ulkomaille asumaan ja muutenkin nähdä maailmaa.
3. Oletko koskaan ollut rakastunut? Kukapa ei olisi?
4. Mitä kadut, jos kadut? Kadun sitä että oon kuluttanut vääriin ihmisiin liikaa energiaa, enkä oo tajunnu jättää niitä omaan arvoonsa.
5. Mikä on elämän tarkoitus? Se että on onnelline ja iloinen siitä mitä tekee ja on.
6. Jos saisit valita uudelleen asuinkaupunkisi, mikä se olisi? Itseasiassa tykkään asua täällä kylässä tosi paljon, mutta jos olisi ihan pakko valita niin ehkä joku isompi kaupunki suomesta olisi aluksi mukava kokeilla. Esimerkiksi Helsinki, Turku tai Jyväskylä.
7. Mitä harrastat? Ratsastusta.
8. Millaisia ystäväsi ovat? Todella mukavia ja hauskoja : D
9. Onko sinulla kissaa? Ei ole, suurin syy on luultavasti se, että iskä vihaa kissoja : D
10. mikä on lempi nukkuma-asentosi? Sikiö- asento vai mikskä sitä nyt kutsutaan? Semmonen käppyrä asento.
11. Miksi kouluun herääminen on niin vaikeaa?  Koska lämmin sänky <3


Omat kysymykseni seuraaville:
1. Kauanko tarvitset aamulla aikaa heräämisen ja kouluun lähtemisen välillä?
2. Mikä Fazerin suklaa on paras?
3. Minkä kirjan luit viimeksi?
4. Mkä on hulluinta mitä olet tehnyt?
5. Kaipaatko jotain menneisyydestäsi?
6. Mitä ostit viimeksi?
7. Kissa vai koira?
8. Mihin maahan haluaisit matkustaa?
9. Paljonko lompakossasi on rahaa tällähetellä?
10. Missä aineessa olet hyvä?
11. Panostatko paljon ulkonäköösi?

Haastan seuraavat:
Team happy
Bittersweet payback
sussu-bow
hennp

Tallilla yöpyilemistä

Halusin tehdä tästä iha erillisen postauksen. Eli oltiin kaverin kanssa tallilla yötä lauantai - sunnuntai. Laitan taas enemmän kuvia koska ainakin mun mielestä postaukset  missä on paljon kuvia on kivempia kuin missä on paljon tekstiä.

Varustepostaus

Tää varustepostaus tulee nyt kuvina, vaikka alussa oli tarkotus tehdä video. Viikonloppuna oli taas niin kiire ja kokoajan piti mennä jonnekkin yms. niin en kerinnyt videota tekemään. Mutta toivottavasti nää kuvat ja selostukset on ymmärrettäviä. Eli asiaaan --->

Käytän Keterille enimmäkseen hackamoor -kuolaimia ja ne on tommoset ihan perus suitset jotka on kauan poukkoillu tallin hyllyillä mutta vihdoinkin niille löyty käyttöä.

Tässä on Keterin toiset suitset. Nämäkin on ihan perus ja kuolaimina on paksut kolmipalat.

Keterin rungoton maastosatula. Keterillä on tällä hetkellä itseasiassa 3 eri satulaa ja tämä on yksi niistä. Tässä satulassa on todella mukava istua ja tuntuu melkein kuin istuisi nojatuolissa : )

Tadaaa! Ihka okea länkkärisatula : D Tätä testattiin Keterille ensimmäistä kertaa vasta viime viikonloppuna, mutta se tuntui silti tosi hyvältä eikä heilunut Keterin selässä. Tossa satulassa on todella pehmeä istua ja se tuntu aluksi myös tosi korkealta ja jotenkin litteältä : D Mutta testaillaan tota vielä vähän paremmin ensi viikonloppuna. Sitten siitä kolmannesta satulasta mulla ei oo kuvaa koska sitä ei tällä hetkellä käytetä niinkään Keterille joten se on säilössä tallin omistajan talossa : ) 

Ja viimeisenä Keterin sininen riimu (joka on tässä kuvassa hieman löysällä : D ). Ja Keterin väri on siis sininen joten siksi myös tämän värinen riimu.

En saanut nyt vielä hirveästi kuvattua näitä Keterin tavaroita joten teen vielä 2. osan tähän postaukseen ensi viikonlopun jälkeen. Siihen tulee mm. Keterin loimia, satulahuopa, harjat, ja pieniä yksityiskohtia eri asioista   : ) 

Rokotuksia

Tänään olikin itseasiassa  aika erikoinen rokotuskeikka ja kerron eka vähän taustaa.
Eli sillon ku Ketr tuli meidän tallille niin tallin omistaja käski mua muistuttamaan sitten marraskuussa, että Keter pitää rokottaa, joten kirjotin sen samantien tallin kalenteriin. Noo nyt muutama päivä sitten huomattiin että Keter pitää rokottaa viimeistään perjantaina (eli tänään). Ja tästä tuleekin tää hauskin osuus = Koska eläinlääkäri ei päässyt tulemaan meidän luo, lähdettiin me hevosbussilla eläinlääkärin luo.
Niin mikä tässä on se hauska kohta, saatatte nyt miettiä. Niin siis täällä eläinlääkäri on semmonen pieni talo jonka jo valmiiksi ahtaalla kadulla tehdään jotain kaapelitöitä, joten mehän sovittiin sitten että tavataan torilla. Niin me parkkeerattiin meidän hevosbussi keskelle toria. Siinä sitten odoteltiin hetki että eläinlääkäri saapu ja jännitettiin kans et jos hevoset olis pitäny ottaa ulos, mutta onneksi ne sai olla sisällä. Mietin kans kokoajan että miten Keter suhtautuu eläinlääkäreihin ja piikkeihin. Eihän vieraasta ja uudesta hevosesta ikinä voi tietää. Ja vaikka Keter on muuten todella rauhallinen ja oikea herrasmies, niin ainahan on se mahdollisuus ett piikit olis kauheinta maailmassa.
Ensiksi rokotuksen sai kuitenkin Keterin matkakaveri shetlanninponi Pilli, joka seisoi aivan aloillaan ja kiltisti. Noo sitten oli Keterin vuoro... Jännitys tiivistyy.... Sehän melkein Nukahti! Kun eläinlääkäri laitto rokotetta kaulaan ja toinen ihminen taputteli ja jutteli niin Keterin silmät alko menemään vaan kiinni. Vaikka ympäristökin oli ihan uusi ja hevosbussikin aivan outo paikka, niin Keter otti rennosti : D Olihan se suuri helpotus ja muutenkin nyt tietää että se on kyllä pomminvarma hevone (Paitsi jos Kotel on karkuteillä). No ei siinä sitten muuta kuin kotia ja laitumia kohti.