Ennakkoluuloja?

Kuka voisi ikinä kuvitellakkaan että lähtee turvallisin mielin maastoon kahden vapaan hevosen ( 2vuotiaan Kotelin ja 20 vuotiaan Kirpun) kanssa sekä kaksi ratsastajaa minä Keterillä ja tallinomistaja Netta suokilla?
En minä ainakaan.

Tulin tallille ja laittelin Keterin varusteita valmiiksi ratsastusta varten, menin hakemaan sitä laitumelta ja kun olin saanut Keterin kiinni niin tallinomistaja soitti ja pyysi jos voisin ottaa Netan samalla. Otin suokin sitten samalla ja tallinomistaja tulikin jo portille vastaan ja ehdotti samalla että lähdettäisiin koko konkkaronkka samaan maaston.


Itselleni tuli samantien päähän kysymys että mitenköhän tässä käy... Viimeksi kun Kotel oli irrallaan maastossa se pukitteli päin, luimi ja pussitti muita ratsastajia. Kirpun tosin tiesin tulevan häntäpäässä ja mitä luultavimmin aika kiltisti, mutta silti tämä koko ajatus vähän hermostutti. Mentiin laittamaan Netta ja Keter tallille vakmiiksi ja Kotel ja Kirppu sai vielä odottaa laitumella.



Pienen säädön ja kommelluksien kautta päästiin hetken kuluttua matkaan ja otettiin vielä Sacra ja Codakin mukaan. Kun saavuttiin laitumella missä Kirppu ja Kotel jo odottelikin niin laitettiin niille riimut päähän ja aloitettiin matka varmaan tuhoon...

Kerrataampa vielä: Matkassa on nyt tallinomistaja Netalla, minä Keterillä, Kirppu, Kotel, Sacra ja Coda.
Mentiin aluksi aika rauhallisesti koska Kirpulla ja Kotelilla ei ollut kenkiä ja mentiin jonkun matkaa soratiellä. Kun tiestä vihdoin alkoi tulla parempaa niin mentiin oikein pitkä ravipätkä jonka jälkeen käännyttiin metsään. Kaikki oli mennyt tosi hyvin. Kotel käyttäytyi mallikkaasti ja Kirppu tuli häntäpäässä omaa vauhtiaan. Koiratkin tuli omia polkujaan ja vauhtiaan perästä : )

Kun menee tallinomistajan kanssa maastoon, tietää aika varmasti ettei se tule olemaan pelkää tietä vaan maastot todella on maastoja toisinsanoen mennään metikössä kuusien ja puiden läpi, ojien yli ja ties missä! Tosin maasto mikä tänään mentiin oli kyllä ihan super kiva! Tykkään itse ainakin mennä semmosia maastoja missä saa ihan kirjaimellisesti mennä metsässä mutta kuitenkin on tilaa nostaa päätä ja muutenkin on tilaa hengittää : D



Toi metsäosio kesti varmaan lähemmäs tunnin? Mutta aika meni kyllä tosi nopeesti koska maisemat oli tosi kauniit! Kun päästiin pöpeliköstä ulos niin tultiin tielle jossa otettiin laukkapätkä. Sekin meni tosihyvin ja vaikka tulin Netan takana niin mulla oli kuitenkin semmoinen tunne että Keter kuunteli mua. Yleensä jos mennään toisen takana niin se haluaa vain olla siinä kiinni eikä tottele yhtään mitään : DD


Laukan jälkeen käveltiin kotiin ja keräiltiin hieman korvasieniä   : D
Tallilla ruokittiin hevoset ja sit hoidin kamat super nopeesti, koska piti ehtiä kotiin katsomaan jääkiekkoa, mitäs muutakaan? : D Suomi voitti! Wohooo! : D

Tsekatkaa muskelit!

Kirppu täyttääkin huomenna jo 20! Grattis/Onnea!

Eli ennakkoluuloista poiketen toi reissu menikin tosi hyvin ja kaikilla tuntu olevan hauskaa jälleen kerran!