Oon yrittänyt parhaani mukaan käydä tallilla moikkaamassa Keteriä ja katsomassa että sillä on kaikki hyvin :) Menen laitumelle yleensä aina samalla varustuksella: Kaviokoukku, hyttyskarkote, magic brush, hästsalva ja pari heppanamia. Katon aina ettei sille ole tullut mitään haavoja tai hiertymiä, katson että hyttysloimi on hyvin jne.
Nyt onkin ollut niin kuuma etten ole viitsinyt hirveästi edes käydä ratsastelemassa. Kerran kävin jonkun 30-45 minuutin lenkin, kun oli siedettävä ilma. Mentiin ihan kaikkia askellajeja, mutta ei mitään kamalan pitkiä pätkiä. Yksi mun kavereista oli ratsastanut Keterillä ja sanoi että se oli todella outo ratastaa. Sitä sai kuulemma pidätellä kokoajan ja että Keter halusi kokoajan mennä edellä olevaan hevoseen kiinni ja kävellä myös sitä päin. Lisäksi Ketku oli alamäessä ottanut pieniä laukka-askelia joissa kaveri ei ihan pysynyt perässä joten hän tippui ja sai lievän aivotärähdyksen :(
Itse en ollut tuolloin paikalla, mutta näkisin Keterin kiirreellisyyden ja laukka-askeleet syyksi sen että ei sillä ole nyt kesällä hirveästi ratsasteltu ja se on vaan syönyt laitumella niin luultavasti sillä oli vain kamalasti energiaa? Koska tiedän itsekkin että se saattaa ottaa alamäessä pieniä laukka-askelia varsinkin jos se on edellä mainitulla päällä eli kiireisellä. Mutta sitten Keter oli myös kompastellut aijempaa enemmän mikä kuulemma kyllä viittaa juuri tähän vammaan joka keterillä on. Mutta kun itse menin maastossa niin ei se kompuroinut sen enenpään kuin ennenkään? En sitten tiedä että toivonko vain niin kovasti että Keter olisi jo paremmassa kunnossa ja että se saisi olla gropissa talven yli vai onko sillä sitten vain välillä huononpia ja välillä parempia päiviä.
Mun päässä pyörii päivästä toiseen samat kysymyksen, kuten että sattuuko Keteriä? Onko sillä kipuja? Onko se onnellinen? Voisiko se jäädä vielä talven yli Gropiin? Paraneeko se yhtään? Kestäisiköhän se normaaleja lenkkejä? Mitä Keter haluaisi? Mikä olisi oikein? Oon miettinyt näitä kysymyksiä koko keäsn ja ja kun syksy lähestyy niin ratkaisukin alkaa lähestymään ja päätetään että saako Keter jäädä vielä talveksi vai onko sen jo aika lähteä.
Itsehän olen edelleen lähdössä opiskelemaan ja mietin myös että ketä muu hoitaisi Keteriä kun olen poissa. Tulisiko siitä vain seurahevonen? Suostuisisivatko kaverini hoitamaan sitä? Tietenkin hoitaisin sitä itse aina kun pääsisin täällä kotopuolessa käymään, mutta en yhtään osaa sanoa, että kuinka usein se on mahdollista...
Olen myös kuvannut tallistamme sellaisen videon ajatuksella: Mitä mulle jää Gropista mieleen kun lähden sieltä? En viitsi julkaista videota ainakaan vielä täällä koska siinä näkyy niiin paljon tallin ympäristöä ja joissakin tallimme kävijöitä, enkä tiedä haluaisivatko he, että heidän naamansa on netissä :)
Voin kyllä laittaa tähän postaukseen muutaman kuvan videosta :)
Mutta nyt siirryn katsomaan sarjaa, tämän terapeuttisen avautumisen jälkeen, kirjoittaminen tosiaan helpottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti