Keterin tutti : )
Kuva on kyllä tosi suttunen, mutta kyllä siitä nyt
jotain selvää saa : )
Just chilling.
Keskiviikko: Keskiviikkona olin maastossa kahden kaverin kanssa. Mentiin semmonen suht rauhallinen n. 1 tunnin lenkki. Laukattiin muutama lyhyt pätkä ja ravailttin muutama pidempi. Keskiviikko ei ollut mitenkään sen kummosempi. Maastossa meni todella hyvin enkä edes tippunut. Ja tällä kertaa käytin kans satulaa : D.
Torstai: Tää olikin niin hauska päivä että huhhuh. Aamulla oli kengitys, tosin Keteri ei saanu vielä uusia ku sillä oli ihan hyvässä kunnossa koska sille on laitettu noi kengät eriaikaa kuin muille. Noo mutta sitten kun kengitys oli ohi niin istuttiin kahden muun kaverin kanssa tallissa. Yht'äkkiä alettiin kuulemaan kauheaa piipitystä ja meidän tallissa on siis koko tän syksyn ollu semmonen paljon puhuva hiiri. Se piipittää kokoajan vaikka sillä ei ole yhtään mitään hätää : D. No päätettiin sit alkaa pyydystää sitä, koska myös tallin omistaja olis sanonu että se olis hyvä saada kiinni ettei meidän tallin susikoirat syö sitä. Pyydystettiin sitä aika kauankin mutta lopulta luovutettiin koska ei enään löydetty sitä. Sitten keksittiin mennä yhtä meidän kaveria piiloon joka oli just tulossa tallille. Haettiin muutama lautapeli ja eväitä ja päätettiin mennä tallin vintille piiloon. Sinne pääsee ulkokautta tai sitten katossa aloven luukun kautta josta yleensä tiputetaan puita alas. Päätettiin sit että yks lukitsee meidät sinne vintille ja tulee sitten tallin sisäkautta luukkua pitkin ylös. Löydettiin vintiltä tikkaat ja niillähän tää kaikki kävi kätevästi. --->
Hehhe...
Mentiin sitten ylös pelailemaan muuttuvaa labyrinttiä ja syömään suklaata. Meidän kaveria ei kuulunut ja ku oltiin kerran pelattu jo pelikin läpi niin alettiin sähläämään jotain siellä vintillä ja siitähän kuulu kauhea räminä ja eikös meidän kaveri tullu just silloin talliin, joten ei ollu kovin vaikea arvata missä oltiin "piilossa".
Kaiken tän jälkeen alettiin taas pyydytämään sitä hiirtä. Se kaveri jota oltiin ollu piilossa, on omistanu joskus jopa 30 hiirtä, joten se ei pienestä tallihiirestä hätkähdä. Näin ollen se liittyi mukaan meidän jahtiin. Talli oli ihan ylösalaisin, sillä se hiiri meni milloin pesukoneen, hyllyn, sohvan, puukasan tai laatikoiden taakse. Muutaman tunnin yritysten jälkeen saatiin se kiinni. Laitettiin se ihan oikeaan terraarioon tai miksä semmosta nyt kutsutaankaan ja siellä sillä on pikkunen koti, ruokaa, vettä, heinää ja purua. Aijotaan pitää sitä siellä ainakin talven yli ja voi olla että päästetään se keväällä vapauteen, mutta katsotaan nyt.
Meijän papupata : )
Perjantai: Tänään käytiin kans maastossa yhden kaverin kanssa. Olin satulalla ihan vaan varmuuden vuoks. Sain mennä koko matkan edessä, joten Keter meni toooodella hienosti ja nätisti. Uskalsin tänään laukatakkin vähän enemmän sillä Keter meni kuin unelma. Oli niin vapautunut tunne kun ei tarvinnut miettiä lähteekö se käsistä vai ei. Olin jopa niin ratsastuksen huumassa että laukkasin ilman käsiäkin ja kuvittelin jo hetken että mä lensin. Ravailtiin ja laukkailtiin aika paljon, niin Keter sai vähän enemmän liikuntaa. Käytiin högsandissa (eli siellä rannalla) ja laukattiin sielläkin lyhyt laukkapätkä. Se oli kans ihan uskomattoman hienoa. Kahlattiin vähän vedessä ja lähdettiin kotia kohti. Oltiin maastossa n. 2 tuntia. Tallille kun tultiin niin laitettiin boksit kuntoon, koska Keter ja varsa sai jäädä nyt yöksi sisälle, koska toi sade oikeesti vaan jatkuu ja jatkuu. Keteriä tosin ahdistaa olla boksissa vaikka sillä on kaverikin vieressä, mutta toivotaan että se nyt pärjää yhden yön yli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti